Hevosen ruuansulatus ja sen häiriöt

Aiemmassa blogiartikkelissamme käsittelimme hevosen rehunkäyttökykyä ja mitä tarkoittaa, jos hevonen on hyvä tai huono rehunkäyttäjä. Lyhyesti selitettynä hevosen ollessa hyvä rehunkäyttäjä, se on joko lihava tai lihoo helposti. Se imee ruokinnasta itseensä enemmän energiaa kuin normaali tai huono rehunkäyttäjä. Tällaista hevosta ruokitaan loogisesti vähemmän, mutta pidemmällä tähtäimellä se saattaa johtaa ongelmiin aineenvaihdunnassa sekä ruuansulatuksessa. 

Hevosen ruuansulatus on suhteellisen herkkä järjestelmä ja tuo järjestelmä häiriintyy muutoksista. Jotta hevosen ruuansulatus toimisi mahdollisimman ihanteellisesti, tarvitaan siihen yksinkertainen, puhdas ja laadukas ruokinta lyhyillä väliajoilla sekä stressitön elämä. Ylipäätään nämä ovat edellytyksiä hevosen hyvinvoinnille. Mikäli jokin osa ruuansulastuksesta vaurioituu tai muuten häiriintyy, näkyy se useimmiten hevosen ulkoisessa olemuksessa, käytöksessä sekä lannassa. Vatsan suojaaminen onkin tärkeintä juuri silloin, kun hevonen kokee normaalista poikkeavaa rasitusta ja stressiä. 

Jotta ravinto voi imeytyä hevosen elimistöön, sen on ensin hajottava pieniksi ravintoainehiukkasiksi. Tämä prosessi on juurikin ruuansulatus, joka tapahtuu ruuansulatuskanavassa sekä siihen liittyvissä elimissä. Prosessi alkaa mahalaukusta ja jatkuu ohutsuoleen, jossa ravintoaineet imeytyvät vereen. Maksan ja haiman tehtävänä on tuottaa ruuansulatusta mahdollistavia aineita. Paksusuolessa ei juuri tapahdu mitään koskien ruoansulatusta, paitsi veden imeytyminen takaisin elimistöön. Suolessa oleva sisältö niin sanotusti paksunee kiinteän ulosteen aikaansaamiseksi ja näin myös elimistön vesimäärä pysyy oikealla tasolla.

 

Ruuansulatushäiriöt

Jos hevosella on häiriöitä tai vaivoja ruuansulatuskanavassa, yleisimmät näkyvät oireet ovat muun muassa ripuli, imppaaminen (ilman nieleminen) tai puun pureminen, huono ruokahalu tai rehun syömättä jättäminen, vatsakivut sekä ähkyoireilu. Varoitusmerkkeihin kannattaa laskea lisäksi lisääntynyt laiskuus, hampaiden narskuttelu, lisääntynyt syljeneritys, märät pierut ja löysä lanta. Selkeimmin vatsan kipuilu kuitenkin ilmenee, kun hevosta valmistellaan töihin tai sen työskennellessä. Kipuilu näkyy esimerkiksi toimimattomuutena, käytöshäiriöinä tai suorituskyvyn alentumisena.

Yksi yleinen ruuansulatuskanavan ongelma on gastriitti, joka tarkoittaa mahalaukun limakalvon tulehdusta. Näiden ohella on myös enteriitti, eli suolitulehdus tai gastroenteriitti, joka on koko ruoansulatuskanavan tulehdus. Maha-suolikanavan tulehtuessa, sen on mahdotonta toimia kunnolla. Näin ruuansulatus ja ravinnon hyödyntäminen häiriintyvät, joka voi aiheuttaa yliherkkyyksiä. Kun vesi ja ravinteet eivät imeydy kunnolla, syntyy ripuli. Suolen toiminnan hidastuessa voi myös muodostua kaasua ja siitä johtuvaa painetta, mikäli paksusuoleen pääsee pakkautumaan massaa tai nestettä.

 

Kirottu ähky

Yleinen nimitys hevonen ruuansulatuskanavan sairauksille ja häiriöille on ähky. Hevonen on ähkyille kovin altis ja se voi aiheutua esimerkiksi ummetuksesta tai kaasun kertymisestä suolistoon. Ruokinta hyvälaatuisilla rehuilla pienissä erissä energiantarpeen perusteella on paras tapa ehkäistä ähkyjä. Lisäksi etenkin talvella tulisi huolehtia hevosen riittävästä vedensaannista. Äkillisiä ruokinnan muutoksia tulee välttää, uusiin rehuihin tulisi totutella parin viikon ajan. Tyypillisiä ähkyoireita ovat rauhattomuus, haukottelu, “röyhtäily”, mahan alle potkiminen, kylkien katselu, pyrkiminen makuulle ja ylös sekä piehtaroiminen. Usein myös suoliäänet ovat vaimeat.

Mikäli hevosella epäillään ähkyä tai se sairastuu ähkyyn, tulee välittömästi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Ensiapuna mahdolliset heinät ja rehut otetaan hevoselta pois ja sitä talutellaan rauhallisesti, jotta estetään piehtarointi ja siten suolen kiertymä. On tärkeää muistaa, että aina rasituksen jälkeen hevosen tulee antaa palautua kunnolla ennen ruokintaa. Jos hevonen saa kuivaa rehua liian pian liikunnan jälkeen, on riskinä myös ruokatorven tukos. Tämä on vakava tila, joka vaatii eläinlääkärin välitöntä hoitoa.

 

Tärkeät pieneliöt

Oikean ruokinnan tehtävä on varmistaa hevosen saavan sopiva määrä energiaa, valkuaista, kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja pysyäkseen terveenä ja suoriutuakseen treeneistä tai muista työtehtävistä. Energiaa hevonen saa rehujen sisältämistä hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista (valkuainen), joista hiilihydraatteihin sisältyvät kuidut ovat tärkeimpiä.

Hevosen ruuansulatuselimistö on kehittynyt hyödyntämään ravinnonlähteenä ruohokasveja. Ihanteellisinta olisi, että hevonen saisi syödä pienissä erissä pitkin vuorokautta. Suoliston bakteerien, alkueläimien ja hiivojen tehtävinä on pilkkoa kuitupitoista ravintoa. Pieneliöstön koostumus muotoutuu syödyn ravinnon mukaan. Tasapainossa oleva pieneliökanta on ruuansulatuselimistössä tärkeä tukipilari. Monesti ähkyt ovatkin linkittyneitä pieneliökannan muutoksiin, jotka johtuvat ruokinnan äkillisistä muutoksista. 

Tutustu Biohansan rehutuotteisiin tämän linkin kautta. Muista tilata uutiskirjeemme sekä seurata meitä somessa, niin saat tietoa uutuustuotteista ja ajankohtaisista aiheista sähköpostiisi. Anna myös palautetta, mistä aiheista haluaisit Biohansan blogista lukea!

 

@biohansaee Ymmärtämällä hevosen fysiologian, hoidon ja ruokinnan merkitys hevosen hyvinvoinnille, on oikealla toiminnalla mahdollista estää hevosen mahahaavojen syntyminen. 🐴 #biohansa #hevosala #tallityöt #hevoset #hevostalous #equestrian #yhteistyö #tallielämää #hevosurheilu #horses #hevosalanammattilaiset #positiivisempihevosala #biohansatalentteam ♬ alkuperäinen ääni – Biohansa

 

Lähteet:

Ravintoaineet | Hevostietokeskus
Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen | Hevostietokeskus
Ruuansulatus – hevosesi ruuansulatuksen hyväksi (ihonline.fi)
Ruoansulatus | Hevoseni.fi 

Kuvituskuva: Pixabay