Hevosten yksilökarsinoiden ja pihattojen kuivikkeet

Amanda Vesiaho, Huhtikuu 2015

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/95954/Vesiaho_Amanda.pdf?sequence=1

3.9.1 Kuivikkeiden ominaisuuksia

Kuopion Yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin kuivikkeiden suhteellista ammoniakin- ja nesteensitomiskykyä, kuivikkeiden mikrobiaalista laatua ja pölyisyyttä sekä kuivikkeiden kompostoituvuutta ja hyödynnettävyyttä kasvinviljelyssä. Kuvioissa 5 ja 6 sekä Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tutkimuksien tuloksia.

Kuvio 5. Kuivikkeiden suhteellinen ammoniakinsitomiskyky +17,4 asteessa (Airaksinen 2006, 33)

Kuvio 6. Kuivikkeiden suhteellinen nesteenpidätyskyky (Airaksinen 2006, 34)

3.9.2 Kuivikkeiden käyttömäärät, kustannukset ja kuivikelannan muodostuminen

Tenhunen (2014, 12-13) tutki kandidaatintyössään lannan hyötykäyttömahdollisuuksia. Työhön kuului myös talliyrittäjien haastattelu. Kyselytutkimukseen vastasi 66 talliyrittäjää ympäri Suomea ja tallien koot vaihtelivat 2-30 karsinapaikan välillä. Laskuissa on otettu huomioon hevosten laidunnusaika.

Talukko 3. Kuivikekohtaiset vuosittaiset kustannukset sekä kulutus (Tenhunen 2014,14)

Kuivike	Luivikkeen kulutus/ hevonen/a (m3)	Kuivikkeen kustannukset/ hevonen/a (€)
Olki	104	103
Turve	16	208
Puupelletti	8	209
Olkipelletti	5	308
Puru	65	342
Puru+turve	18	500

Tuloksista nähdään, että olkea kului eniten, mutta silti se oli kustannuksiltaan edullisin. Kalleimmaksi osoittautui purun (kutteri ja/tai sahanpuru) ja turpeen sekoitus, vaikka menekki oli vain kolmanneksi suurin. Purun menekki oli toiseksi suurin ja se oli myös kustannuksiltaan toiseksi kallein.

Kuivikelannan muodostumiseen vaikuttaa hevosten ulkoiluaika, joten se otettiin kyselytutkimuksessa huomioon. Kyselyyn vastanneista yli 80 % ilmoitti, että hevoset ulkoilevat yli 8 tuntia päivässä. Noin 70 % vastaajien hevosista laidunsi 2-4 kuukautta vuodesta. Lantalan täyttymiseen vaikuttaa myös ulkotarhojen siivous. Suurin osa vastanneista siivosi ulkotarhat viikoittain tai muutaman kerran vuodessa.