Suuri kuivikkeiden vertailu

* toimitus sisällä
* alv 0%
* 10 m2 karsina / kk

(HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN)

Amanda Vesiaho¹, Hanna Kaihlajärvi², Mirja Riipinen²

Turpeella on ylivertainen ammoniakin ja nesteen sitomiskyky muihin kuivikkeisiin verrattuna.

Rahkaturpeen hyvä imukyky perustuu sammaleen huokoiseen rakenteeseen ja ammoniakin sitomiskyky happamuuteen. Turpeen huonoja puolia ovat tumma väri ja pölyävyys. Turve toimii hyvin maanparannusaineena. Turvelanta kompostoituu muita kuivikkeita nopeammin ja on lisäksi kuivikkeista paras typensitoja. Turpeen valinnassa on kuitenkin otettava huomioon myös ekologiset vaikutukset.

Turpeen hyviksi puoliksi yrittäjät nimesivät tärkeimpänä hyvän ammoniakin ja nesteen sitomiskyvyn, sekä hyvän peltoon soveltuvuuden. Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että saatavuus on hyvä. Hinnan suhteen osa piti sitä kohtuullisena, osa liian kalliina. Turpeen huonoiksi puoliksi nimettiin pölyävyys, tumma väri, laadun vaihtelu, sotkuisuus ja kostean erän jäätyminen talvella.

Kutterin ja sahanpurun vaaleus sekä raikas tuoksu tekevät tallista siistin ja valoisan.

Näiden puupohjaisten kuivikkeiden vaaleus helpottaa karsinan siivousta, kun lantakakkarat erottuvat hyvin joukosta. Huonon ammoniakin sitomiskyvyn takia kutteri- ja sahanpurukuiviketta täytyy käyttää runsaasti ja kuivikelantamäärätkin nousevat suuriksi. Kuivikekustannukset nousevat sitä mukaa, kun kuiviketta kuluu. Kutteri- ja sahanpurulanta sisältää vähän typpeä verrattuna turvelantaan. Kompostoituminen on hidasta ja maatuessaan se kuluttaa maan typpivaroja entisestään. Kutteri vaatii paljon varastointitilaa pienen tilavuuspainonsa takia ja se myös siirtyy helposti hevosen alla. Sahanpuru kosteampana pölyää vähemmän, mutta saattaa jäätyä talvella. Se kuitenkin pysyy paremmin hevosen alla. Kutteri pölyää suurin piirtein saman verran kuin turve, mutta kutteri sisältää usein erittäin hienojakoista hiontapölyä.

Kutteria haastatellut talliyrittäjät käyttivät sekä irtotavarana että paaliin pakattuna. Kutterin hyviä puolia yrittäjien mielestä olivat valoisuus ja hyvä saatavuus. Lisäksi sen koettiin lisäävän ilmavuutta kuivikkeeseen turpeen lisänä. Muita myönteisiä puolia olivat neutraali haju, kohtuullinen hinta, sekä kohtuullinen imukyky. Yksi talliyrittäjistä arvioi kutterin pölyävän hieman vähemmän kuin turve. Kutterin huonoja puolia talliyrittäjien mielestä olivat huono soveltuvuus peltoon, pölyisyys ja laadunvaihtelu muun muassa pölyävyyden suhteen. Imukyvyssä oli myös parantamisen varaa, ja sitä korvattiin käyttämällä turvetta kutterin lisänä.

Olkea käytetään paljon erityisesti pihatoissa ja varsovilla tammoilla.

Pihatossa olki muodostaa lämpimän ja tiiviin patjan. Lisäksi olki toimii virikkeenä erityisesti pihattohevosilla. Kaviokuumeen sairastaneille hevosille olkea ei suositella käytettäväksi, koska jotkin olkierät saattavat sisältää suuren määrän sokereita. Oljen kuivikekäyttö perustuu suureen määrään, koska sen nesteen ja ammoniakin sitomiskyky on huono. Tästä syystä olki sisältää vain vähän typpeä. Silputtuna ja muihin kuivikkeisiin sekoitettuna kuivikeominaisuudet paranevat. Siivotessa olki on työläs ja se vaatii paljon varastointitilaa. Oljella voi olla edulliset hankintakustannukset, jos sitä tuotetaan omalla pellolla tai sitä on saatavilla läheltä, esimerkiksi naapurin pellolta. Tutkimusten mukaan olki voi sisältää enemmän haitallista pölyä kuin kutteri, paperi ja sahanpuru. Oljen hygieeninen laatu riippuu pitkälti korjuuajan sääolosuhteista, korjuumenetelmästä ja varastoinnista. Oljen sisältämä suuri määrä mikrobeja laskee sen arvoa hygieenisenä kuivikkeena.

Pitkä olki koettiin hevosille hyvänä makuualustana varsinkin varsoville tammoille. Lisäksi sen todettiin olevan edullista kuiviketta läheltä saatuna. Oljesta on virikettä hevosille, jos ne eivät syö sitä liikaa. Peltoon olki koettiin soveltuvan hyvin. Huonoina puolina mainittiin sen olevan työläs siivota, sen imukyky on huono ja menekki on suuri. Oljen myös mainittiin siirtyvän isojen hevosten alla. Yksi talliyrittäjistä mainitsi olkipaalien homehtuvan pitkään varastoituna.

Olkipellettiä on saatavana sekä kotimaista että ulkomaista, lähinnä Baltian maista tuotuna.

Pellettimuodossa oljen ominaisuudet paranevat huomattavasti. Esimerkiksi imukyky on pelletissä 12-kertainen perinteiseen olkeen verrattuna. Pelletöintiprosessissa lämpötila nousee 70 – 150 asteeseen, joten haitalliset mikrobit ja homeet kuolevat, sekä mahdolliset rikkaruohojen siemenet menettävät itävyytensä. Olkipellettilannan kuivikeosuus on vain noin 20 – 30 % ja oikein käytettynä olkipelletti vähentää kuivikelannan määrän jopa puoleen turpeeseen, kutteriin ja sahanpuruun verrattuna. Pelletti kompostoituu lantalassa täydellisesti 2 – 3 kuukauden kuluessa.

Olkipellettiä käytti kolme haastateltua talliyrittäjää ja lisäksi olkipellettiä oli kokeillut neljä talliyrittä- jää. Haastatteluista kävi ilmi, että olkipelletin hyvien ominaisuuksien saavuttamiseksi on erittäin tärkeää perustaa kuivikepatja oikein. Olkipellettipatjasta on perustettava riittävän paksu ja sitä on tarvittaessa kasteltava, jotta pelletti murenee. Talliyrittäjän kokemuksen mukaan pellettikuivitettua karsinaa ei saa kääntää karsinoita siivotessa, kuten esimerkiksi sahanpurulla kuivitettua karsinaa, vaan poistetaan vain lanta ja märät kohdat. Patjaa ei tule rikkoa, sillä muutoin ammoniakki pääsee vapautumaan talli-ilmaan. Kumimaton kanssa käytettäväksi olkipelletti ei soveltunut, koska tarvittavan paksua patjaa ei päässyt syntymään. Hyvinä puolina mainittiin hyvä saatavuus, se on helppo siivota, menekki on pieni ja se on valoisa sekä soveltuu peltoon hyvin.

Kuivikkeen menekin vähentämisellä säästetään vuositasolla kuivikekustannuksissa sekä lantalaan päätyvän kuivikkeen määrässä.

Kuiviketta ei voi kuitenkaan vähentää hevosten kustannuksella. Haastattelusta ilmeni joitakin ideoita kuivikkeen menekin vähentämiseen. Hevosten pidempi ulkoiluaika vähentää karsinaan kertyvää lantamäärää ja samalla kuivikkeen menekkiä. Myös kumimaton koettiin vähentävän kuivikkeen menekkiä. Karsinan siivoustekniikalla koettiin olevan vaikutusta kuivikkeen menekkiin. Huolellinen karsinan siivoaminen ja käyttökelpoisen kuivikkeen säästäminen oli yksi keino. Lisäksi hevosten yksilöllinen kuivitus voi tulla kysymykseen joissain tilanteissa. Rauhattomien hevosten koettiin kuluttavan kuiviketta enemmän. Esimerkiksi olkipellettikuivitus ei tuntunut soveltuvan rauhattomille hevosille, koske ne hajottivat patjan kuopimalla ja pyörimällä karsinassa. Yhdellä tallilla asia oli ratkaistu niin, että rauhallisilla hevosilla oli olkipellettikuivitus ja rauhattomilla hevosilla turvekuivitus.

http://www.smts.fi/sites/smts.fi/files/MTP2016/Vesiaho_Kaihlajarvi_Riipinen_2016.pdf

TUOTE	Pakkaus kg	Lava kg	Kpl lavalla	Lava €	* Rahti €	Säkki €	Kk kg	Kk €
HAMPPU + EUCALYPTUS	15	450	30	239,7	41	9,36	90	56,14
KUIVIKEKUTTERI	25	375	15	76	41	7,80	150	46,80
MURSKATTU OLKIPELLETTI	11	924	84	195	41	2,81	166	42,40
PELLAVAKUIVIKE	20	420	21	151	41	9,14	90	41,14
OLKIPELLETTI	13	1001	77	175	41	2,81	166	35,82
TURVE	26	910	35	145	41	5,31	156	31,89