Uuden vuoden vaihteen jälkeen tulee Suomessa voimaan uusi valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (321/2025). Asetus on hyväksytty ja sitä sovelletaan osana eläinten hyvinvointilakia (693/2023).
Asetus tarkentaa hevosten pitopaikkojen mitoitusta ja olosuhteita sekä korostaa hevosen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden turvaamista. Asetus on määrä tulla voimaan 1.1.2026 ja korvaa aiemman sääntelyn.
Yleisellä tasolla asetus painottaa hevosen mahdollisuutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen, kuten liikkumiseen, ulkoiluun/laiduntamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, ravinnon etsintään, lepoon ja kehonhuoltoon. Konkreettisia kohtia, jotka monissa lähteissä nousevat esiin näkö- ja kuuloyhteys toiseen hevoseen pysyvässä pitopaikassa sekä mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen hevosen kanssa.
Karsinoiden ja pitopaikkojen suhteen on myös tarkemmin määritellyt minimimitat ja pihattojen/ tarhojen rakennevaatimukset. Lisäksi pihatto- ja ruokintaratkaisuissa on uusia vaatimuksia lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseksi.
Eri vaatimuksille on annettu erikseen siirtymäaikoja. Osa vaatimuksista tulee voimaan heti tammikuussa 2026 ja joillekin on annettu pidempi toteutusaika. Tarkat siirtymäajat kannattaa käydä läpi ohjeista.
Tärkeimmät muutoskohdat
Uudessa hevosten hyvinvointiasetuksessa eniten keskustelua ja käytännössä eniten muutoksia vaativat kohdat, liittyvät niihin asioihin, jotka koskevat rakenteita, tilankäyttöä ja arjen toimintatapoja.
Juomaveden tarjoamista koskevissa asetuksen kohdissa korostuu hevosen jatkuva perustarve saada puhdasta ja helposti saavutettavaa vettä. Hevosella on oltava joko jatkuva pääsy juomaveteen tai vettä on tarjottava niin usein, ettei hevosen nestetasapaino vaarannu.
Veden tulee olla hevoselle sopivaa ja hyvälaatuista, eikä se saa olla selvästi likaantunutta tai jäässä. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti talviaikaan aktiivista valvontaa, riittävää määrää juoma-astioita sekä ratkaisuja, joilla varmistetaan, että kaikki hevoset pääsevät juomaan ilman kilpailua tai estettä.
Heinän ja muun karkearehun antamista koskevissa säännöksissä painotetaan hevosen luontaista tarvetta syödä pieniä määriä pitkin päivää. Asetuksen mukaan ruokinnassa ei saa syntyä kohtuuttoman pitkiä taukoja ilman karkearehua, ellei kyseessä ole eläinlääketieteellinen syy. Erityisesti pitkät yöpaastot nähdään ongelmallisina, koska ne lisäävät riskiä ruuansulatushäiriöihin ja käyttäytymisongelmiin.
Monilla talleilla tämä edellyttää ruokintakäytäntöjen uudelleenarviointia, esimerkiksi iltaheinän lisäämistä tai sellaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka hidastavat syömistä ja pidentävät heinän saatavuutta.
Päivittäistä tarhailua ja ulkoilua koskevissa kohdissa asetus tekee selväksi, että ulkoilu on osa hevosen perushoitoa, ei vapaaehtoinen lisä. Hevosella on oltava päivittäin mahdollisuus liikkua ja olla ulkona sellaisissa olosuhteissa, jotka mahdollistavat lajityypillisen käyttäytymisen, kuten ympäristön havainnoinnin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen.
Tarhauksesta voidaan poiketa vain tilapäisesti esimerkiksi sairauden, vamman tai eläinlääkärin määräyksen perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarhausjärjestelyjen on toimittava myös kiireisinä aikoina ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Ulkoilun poisjäänti vaatii jatkossa selkeän ja perustellun syyn.
Konkreettinen toimintasuunnitelma
Heti kärkeen on syytä lukea ja tallentaa asetusteksti sekä saadut viralliset ohjeet. Arvioi nykytilanne ja tee kartoitus karsinoista, pihatosta, tarhoista, laidunmahdollisuuksista, varsojen vieroituskäytännöistä ja sosiaalisista yhteyksistä.
Selvitä, mitkä kohdat ovat välittömiä pakkotoimia, eli niissä ei ole siirtymäaikaa.
Vie etusijalle kiireellisimmät rakennus- ja järjestelymuutokset, kuten esimerkiksi karsinoiden väliaikaiset läpikulut, näkösuojien muokkaus, tarhaverkot sekä mahdollisuus turpakosketukseen.
Tarvittaessa ota yhteys eläinlääkäriin ja paikalliseen valvontaviranomaiseen. Laadi yhteinen suunnitelma ja kysy mahdollisista siirtymäajoista ja tulkintakysymyksistä. Toteuta rakenteelliset muutokset vaiheittain.
Jos kiire iskee tai budjetointi on haastavaa, priorisoi eläinten hyvinvoinnin ja lakisääteisten kohtien mukaan. Tee kirjallinen muutossuunnitelma, jota voit näyttää valvovalle viranomaiselle. Usein suunnitelma ja osoitus siitä, että toimia tehdään, vaikuttaa viranomaisten suhtautumiseen.
Miten suhtautua uudistuksiin?
Tässäkään tapauksessa muutosta ei kannata pelätä. Paremmat olosuhteet vähentävät sairauksia, parantavat suorituskykyä ja vähentävät riskejä sekä taloudellisia tappioita että mainehaittoja.
Vaatimus, että hevosella on päivittäin mahdollisuus fyysiseen kontaktiin toisen hevosen kanssa, muuttaa monen yksittäiskarsinoihin perustuvan tallin arkea. Erityisesti vanhat tallit, ravitallit ja yksityistallit ovat rakennettu niin, ettei kosketus ole mahdollista ilman muutostöitä.
Tarkista siis kiireelliset kohdat ensin. Selvitä, mitkä vaatimukset täytyy täyttää juuri teidän tallilla heti 1.1.2026 ja mitkä saa tehdä siirtymäaikojen puitteissa, jos sellaisia on. Priorisoi eläinten terveyden ja väistämättömien rikkomusten poistamisen kannalta tärkeät korjaukset.
Korjauksissa kannattaa hakea tukia, kuten maatalouden kehittämistukia tai hyödyntää paikallista neuvontaa ja yhteishankkeita sekä suunnitella vaiheistus ja hyödyntää yhteishankkeita.
Viestintä sidosryhmille on myös hyvä hoitaa sujuvasti. Läpinäkyvyys vähentää hämmennystä ja rakentaa luottamusta.
